VAKAVA-soveltuvuuskokeen vanhat kysymykset

Kasvatusalan nykymuotoisista soveltuvuuskokeista ei ole julkaistu internetissä monen muun alan lailla valintakoearkistoa. Mikä on aika erikoinen valinta, kun se saattaa osiltaan antaa väärää kuvaa siitä etteikö kannattaisi jo etukäteen harjoitella vastauksiaan. Jos esimerkiksi sitoutumisetappi kysymyksineen voi olla esimerkiksi sama kuin viime vuonna, niin aika lailla apteekin hyllyltä pitää siinä lyhyessä ajassa todistaa olevansa paikalla tosihakijana. Suullisesta aikapainekokeesta, kun puhutaan.

Otan artikkelin muodossa internetiin talteen Jodelista hyviä kokonaisesityksiä valintakoekysymyksistä. Kiitos siis heille, kun jakoivat tietojaan. Täydennän myös vuoden 2022-soveltuvuuskokeen muistitietoa parista pysäkistä, kun tuli tuolloin itsekin otettua osaa.

Tämän artikkelin olisi määrä olla myös huomattavasti neutraalimpi kuin välittömiä tunnelmia tuoreeltaan ikuistamaan pyrkinyt
VAKAVA-valintakoereportaasini,
jonka tekstilaji on itsellenikin ollut arvoitus. Ennen ja jälkeen kirjoittamisensa. Eikä kohderyhmäkään ollut niinkään VAKAVA- kuin avaramieliset, jos sen verran sallitaan moninaisuutta.

Kasvatusalan soveltuvuuskoe

Vuoden soveltuvuuskoe 2021 oli etäkoe. Eikä siis vuoden 2022 tyyliin kasvomaski naamalla luokkahuoneessa kyselijän edessä tuolilla istuen suoritettu. Jossa kysymyksiä tullee noin 2-3 yhden etapin viiteen minuuttiin, moniosaiset kysymykset poislukien.

Eroa esimerkki keskustelupohjaisiin suullisiin valintakokeisiin tekee se, että käytännössä kyselijä on ekaa pysäkkiä vaille hiljaa valtaosan ajasta merkintöjään tehden. Mikä on aika erikoinenkin tilanne, johon lähinnä voinee verrata esitelmän pitoa tai luennointia. Tilannetta kuitenkin helpottaa, että on käytännössä vain yksi ihminen, jolle esiinnytään, joten kovin jännittävä yksittäinen pysäkki ei kokemuksena loppupeleissä ole. 

Haastetta tuo kuitenkin se, että moniosaisia kysymyksistä pitäisi osata aikapaineessa poimia se, mihin vastaus halutaan. Kolmen jälkimmäisen pysäkin alussa kysytään myös haluatko itse lukea kysymyksen, joka on paperilla edessäsi vai haluatko että se luetaan sinulle ääneen. Suosittelisin kuuntelemaan kysymyksen, kun kysymykset jo tietävän lukemana ja äänenpainoin jaottelemana se helpottanee moniosaisten kysymysten sisäistämistä. Eikä omaa lukemistasi häiritse se, että arvostelija tapittaa herkeämättä vastapäätä. 

Kysymykseen (tai ennemminkin moniosaisiin kysymyksiin) vastaaminen on olennaisin taito, jos pisteitä haluaa pysäkeistä.

Jokaisella pysäkillä myös pisteytettävän vuorovaikutuksen osalta käytöksensä ylikorostaminen tuonee pisteitä. Motivaatiotaan pitää todistaa esiintymisellään jokaisella pisteellä. MAP-mallin mukainen sankariopettajan ihannekuvan toteuttaja on, mitä haluat itsestäsi jättää arvosteluraadille esitykselläsi.

Järjestelyjen osalta eri etapit ainakin Joensuussa olivat vierekkäisissä luokkahuoneissa T-mallisella käytävällä. Jotka olivat taululle ja annetulle monisteelle nimineen merkattu jo etukäteen, joten ei tarvinnut erityisemmin arpoa, missä on siirtymän seuraava luokkahuone. Toki, jos joillain on ollut eri kerroksissa etappeja, niin sitten suoritus vaatii jo suunnistamistaitoa ja reitin harjoittelua etukäteen.

Ikävä piirre on että sähköisistä kokeista huolimatta tietoa soveltuvuuskokeeseen pääsystä pantataan. Esimerkiksi ei-ensikertalaisena itselleni VAKAVA-kokeen noin 120 kysymyksen sarja olisi antanut varaa vielä yhdelle lisävirheelle, joten todennäköisyydet eivät kovin suotuisia olleet sille, että kannattaisi etukäteen järjestellä tuloaan tilaisuuteen, jossa on vielä kolme eri koepäivää, johon vain yhteen osallistutaan yhteensä viisi minuuttia kutakin neljää pysäkkiä kohden. Kolmen minuutin siirtymillä.

Siihen nähden, että soveltuvuuskokeessa ei kysytty ollenkaan opinto-ohjaajan hakukohteeseni tai opiskelukaupunkiin liittyviä kysymyksiä olisin varmaan voinut muiden yhteistyövalintakokeiden lailla tehdä sen kivenheittämän päässä olevassa yliopistossa. Vaihtoehdon ollessa käynti kuuntelemassa 500 kilometrin päässä yhden erilaisen etapin kysymyksiä sen viisi minuuttia.

Soveltuvuuskoe 2021

Soveltuvuuskoe 2022

Vuoden 2022 osalta huomioissa korostuu, että esimerkiksi neljäs pysäkki saattaa olla erilainen osalla paikkakunnista. Mitä osa pitikin vaikeana.

Itselleni jäi lisäksi pysäkki D:stä käteen lähinnä vahvistamaton mielikuva siitä että jokin kysymyksistä olisi ollut tuttu jo viime vuodelta. Näin ei välttämättä ollut, joten en omalta osaltani lisää eri pysäkkeihin kuin varmoja muistoja ja pieniä tarkennuksia.

Sitoutuneisuus

Onko sinulla opinto-oikeus? Missä? Montako opintopistettä? Alanvaihtaja? Oletko suorittanut aineenopettajan opintoja?

Ei-ensikertalaista tai ennemminkin opinto-oikeuden omistajaa odotteli siis heti kärkeen kysymyssarja. Toista kysymystä ei kysytty ollenkaan vaan ensimmäinen kysymyksistä oli toisena.

Moraalinen päättely

Lisäisin sen, että haitta, josta puhutaan oli tilapäinen haitta. Ei siis pysyvä.

Omalla kohdallani kyselijä tarkensi myös lukemansa loppuun selvästi kysymyksen loppuun: "oikein vai väärin?". Mikä ei mielestäni, sillä lapulla ollut vastaavasti ilmaistuna eli selkeää oikein/väärin-vastausta odottelevana. 

Kriittinen ajattelu

Korostaisin, että tutkimisesta tai tutkimuksesta kysymyksen muotoilussa ei ollut ilmeisesti sanaakaan. Taidettiin puhua menetelmistä.

Tämän moniosaisen kysymyksen moni koki niin vaikeaksi, että pisteet päädyttiin jo soveltuvuuskokeiden ollessa kesken skaalaamaan ettei ketään hylätä tämän yhden etapin perusteella.

Ensimmäisen kysymykseen loppuun lapulle oli jo lisätty kehotus pohtia ääneen, kunhan olet sen saanut kysymyksen luettua.

Vertailun vuoksi puolentoista tunnin esseevalintakokeissa on edessäsi yksinkertaisempia moniosaisia kysymyksiä kuin näiden kahteen minuuttiin parhaimmillaan keksitään. Kysymys paperilla taisi olla myös visuaalisesti jakanut tavat 1 ja 2 omiin laatikoihinsa, joten olisin mieluummin kuunnellut kuin lukenut sen.

Moninaisuuteen liittyvä osaaminen

Pysäkki D:ssä mielikuvat ovat sen verran jo haihtuneet, etten uskalla enää ottaa näkemystä.

Vastaustekniikka

Väkevää valmistautumista soveltuvuuskoe vaatii. Vaikka vastauksiaan voi täydentää ajan puitteissa ja kyselijä ohjaa siirtymään seuraavaan kahdesta tai kolmesta, niin tietoisen esiintymispäätöksen ohella kannattanee jonkun kanssa treenata moniosaisiin kysymyksiin vastaamista. Ensimmäiselle pysäkille sitten on kenties mahdollista harjoitella vakiovastauskin. 

Useampaan kysymykseen kysymyksen sisälläkin piti vuoden 2022 soveltuvuuskokeessa pysäkeillä B ja C vastata, joten ainakin osalla pysäkeistä vastuu on hakijalla siitä, että vastaa moniosaisissa jokaiseen kysymyksen osaan ennen kuin jatkaa eteenpäin.

Vaikkei kysymyksiin vastaaminen mikään automaatio ole, kun kysymyksissä harvemmin on aihepiirejä, joihin voisi omaa ajatteluaan lisätä. Tutkinto-opiskelijoilta pysäkkejä C ja D voisi tietysti kysellä, jos haluaa ensireaktioita enempää. Joten kannattanee esiintymiseen panostaa.

Mutta tätä kaksiosaista VAKAVA -kirjoitusten sarjaa ei ole miksikään yleispäteväksi hakuoppaaksi tarkoitettu. Kun omaa ruohonjuuritason näkökulmaani rajasi jo ennen soveltuvuuskokeita tehokkaasti soveltumattomuus testattuun touhuun. Toivo oli lähinnä siinä, että formaatti olisi muuttunut vuoden takaisesta. Kokeessa selvisi se, että en moniosaisista kysymyksistä pysy kertakuulemalla sen vertaa kärryillä, että pystyisin edes niitä sillä hetkellä pitämään mielessä. Sen enempää kuin vastauksiani.

Selittämistaitoa ja -halukkuutta soveltuvuuskoe esiintymisen ohella ehkäpä eniten mittaa. Koska soveltuvuuskokeeseen ei ole annettu minkäänlaisia hyvän vastauksen piirteitä on vaikeampi sanoa esimerkiksi, kuinka henkilökohtaista vastausta toivotaan. Tai mitä lähes olemattomalla kuulustelutiedolla aiemmista opinnoista saadulla mielikuvalla halutaankaan pisteyttää sitoutumisen suhteen ei-ensikertalaisilla. 

Monilla rasteilla on usein keinotekoisia kysymyksiä, joihin ei jälkikäteenkään välttämättä löydä sen selkeämpää vastausta kuin mitä sillä hetkellä tulee sanotuksi. Siksi lähestyisin ennemmin esiintymispisteiden maksimoinnin kautta tätä valintakoetta. Kun aivan yksiselitteistä ei ole parhaimmillaan moniosaisiin kysymyksiin vastaaminen aikapaineessa.

Vaikkei se vuorovaikutuspisteissä niin erottelekaan, jos normi niissä on lähemmäs 24/24... Veikkaisin kuitenkin, että esiintymisen ja innostuneisuuden painottaminen lisää pisteitä joka pysäkillä enemmän kuin se että siinä lyhyessä hetkessä saa hyvin monta kysymystä tulkittua niin että se vastaa ensisijaisesti kysyttyyn. Mitä en itsekään jälkikäteen ajateltuna kovin lahjakkaasti testannut, joten on sekin hyvinkin mahdollinen lähestymistapa.

Ihanteellisesti ajaltuna hakijalta onnistuisi esiintyminen ja vastaaminen molemmat. Vaikka en tykkääkään todellisuutta nähdä aivan niin, kun ihannekuvia kiehtovampaa on inhimillisempi tapa hahmottaa maailmaa. Missä jokainen soveltuvuuskokeen kysymyskin ei ole vain osoitus siitä, kuinka hyviä tapoja keksitään erotella hakijoita.

Lähtökohtaisesti useimmissa valintakokeissa on vain kyse siitä, että jo ennalta valmistautuen tiedät, millä tavoin tulet kokeessa saamaan pisteitä. Eikä tämä soveltuvuuskoekaan tee poikkeusta siinä, joten tieto menneiden vuosien kysymyksistä auttaa kenties hiomaan vastaustekniikkaansa. 

      Free MOOCs

      Ilmaisiin englanninkielisiin nettikursseihin keskittyvä Free MOOCs on nyt avattu sisarsivustona. Valikoima on hahmoteltu teemoittain helppouden ohella. Uutuutena ovat ilmaiset, ei-opintopisteelliset nettikurssit. 

      FreeMOOCs.com

      Taloustiedon tiivistelmä

      Taloustiedosta kiinnostuneille on nyt internetissä interaktiivinen sanahakutiivistelmä lukion taloustiedon oppikirjoista Kauppis.comin muodossa.

      Kauppis.com