Uudet nettisivut sekä verkkosivujen monetisointi ja someulottuvuus

Havaintokykyisimmät sivuston käyttäjät ovat saattaneet huomata sisältöä jakavissa bannereissa uusia ja ihmeellisiä nettisivuja. Ajatukseni olikin aina tehdä lisää nettisivuja tämän sivuston opettaman pohjilta. Minkä myötä oppii vielä lisääkin.

 Sekä näkee onko ylipäätään nettisivuja ylipäätään mahdollista tehdä myös sivutulomahdollisuuksien kannalta, mikä edelleen itseänikin kiinnostaa sen ohella, että se sisällön hahmottelu ja taiteilu on myös kivaa. Harvemmin ennakkoon kuviteltu toteutuu millään osa-alueella, joten tässä touhussa on oltava aika kokeellinen ote kaikkeen.

Nettisivun teon ensiyrityksistä saatu kokemus myös jo rajaa aika paljon oikeaan käyttäjäkokemukseen perustuvaa näkemystä siitä, miten asioita olisi edes mahdollista toteuttaa. Kun siinäkin on aika paljon eroa ennakolta internetistä luettuun totuuteen verrattuna, kuinka esimerkiksi bannerimainoksissa vain yksittäinen mainostyyppi tuotti ikinä muuta kuin 0 euroa.

Tämän sivuston ensikuukauden kävijärynnistyksen jäljiltä, ennen nykyistä mainostoteutusta, oltiin myös jossain 0,79 euron tuotossa ennen minkäänlaisia juoksevia kuluja, mitä nettisivun ylläpidosta tulee. Jolloin tulevienkin sivustojen puolesta näytti hetken, että olisi jo toinen 0-tuoton nettisivusto tullut tehtailtua. Itseäni ainakin kiinnostaa sen verran tämä nettisivujen monetisointipuoli, että ei olisi kauheasti lämmittänyt epäonnistua jo toistamiseen englanninkielisen ensisivustoni tavoin. 

Ilmaisten opiskeluhyötysivustojen trilogia näki siis päivänvalon. Sivustoja ei tullut lisää siksi, että suomenkielinen nettisivusto olisi vielä mikään kultaa ja jyviä jauhava taikaesine, mutta mahdollistaa kenties osiltaan omia unelmiakin. Kivempi sitä sivustovisiotaan on käytännössä testaamalla arvioidakin kuin arpoa ties minkä tiedon varassa olisiko mikäkin mahdollista.

Tällä hetkellä kuukauden ennakkotuotto tällä sivustolla on tyyliin viikon äärimmäisen kohtuuhintaiset ruokaostokset. Eli ei nyt välttämättä mitään, minkä eteen moni käyttäisi iltaakaan sadoista tai yli tuhannesta tunnista puhumattakaan. Mutta pienistä puroista kasvaa suuri joki, vaikka on toki on edelleen mahdollista, että ne pienetkin purot tuottavat alle euroa kuukaudessa, kuten uudet sivustot niin kauan kuin niitä ei esimerkiksi hakukoneella käytännössä löydä mitenkään.

Epäonnistumisten käsittelyyn nettisivujen teko on erinomainen harrastus, kuten varmaan tavoitteelliset some-hommatkin, mikä on aika raadolliselta maailmalta näyttäytynyt sen verran, mitä olen yrittänyt levittää helppojen opintopisteiden kurssien mahdollisuuden sanaa niissä. 

Ihmisten tavoittaminen somessa

Suurten sosiaalisten medioiden aikakaudella on ironista, että on todella vaikea tavoittaa kuvittelemaansa yleisöä, joilla olisi jokseenkin luontaista kiinnostusta aiheeseen ja sisältöön. Etenkään, jos sitä yleisöä ei ole jo valmiiksi jossain päin internetiä päivystämässä. Lähinnä Redditin, Ylilaudan ja Jodelin kautta pystyykin varmasti tavoittamaan ihmisiä, kun hashtageillakään tai millään ei löydä varmasti aiheesta kiinnostuneita.

Somealustoissa vaikeustasoa nostaa myös se, että niissä on ilmeisesti oletus, että sitä sisältöä tuotetaan ensisijaisesti sille omalle yleisölle. Kun itelle riittäisi että se viesti näkyisi ennemmin uusille, potentiaalisesti kiinnostuneille. Jos pitäisi jatkuvasti keksiä some-sisältöjä, niin touhuun pitäisi käyttää tunteja varmaan yhtä paljon kuin mitä menee viikossa yhden uuden sivuston sisältöihin.

Tarjontaa on myös varmaan aivan liikaa kaikesta somekanavilla jo siihen nähden, että se vuorovaikuttaminen niiden kautta olisi antoisaakin. Eli, että jotakin ajatussisältöäkin vaihdettaisiin. Mikä on aika harvinaista ollut, vaikken nyt itsekään toki lähinnä kuin Twitterissä mitään ikinä ole kommentoinut.

TikTokissa suurin sometaiteellinen voitto oli varmaan 30 000 katselukertaa ja 2000 tykkäystä yksittäisellä videolla. Muualla se sisältö ei sitten välttämättä olekaan edes kokeellisesti näkynyt oikein kellekään, kun pitäisi yhteisön rakentamisen onnistua ilman edes, että tavoittaa alkuun ketään.

Aika paljon ollaan siis sanan sivustosta leviämisessä rakkaan lukijan tuttavapiirissä. Mikä on levinnytkin yllättävästi, kun Turussa jo keväällä oli jonkin IT-luokan seinään tiedote ilmestynyt kuulemma. 

Hakukonenäkyvyys

Toinen ulottuvuus on sitten hakukonenäkyvyys. Mikä voi olla yllättävänkin hyvää joissain hakusanoissa. Toisissa taas ykköshakusana voi imeä jopa 1000 näyttökerralla käytännössä suoraan kaikki hakijansa ilman, että katsotaan, mitä muuta hakukone tarjoaa edes sijoilla 5-10.

Hakusanojen seurantaan tulee käytettyä Googlen Search Consolea. Mikä näyttää suunnilleen, millä hakusanoilla sivustoa edes internetissä näytetään. Valitettavasti sen kautta ei saa kauheasti vihjettä, millaisia hakusanoja jengi ylipäätään googlaa, niin tietäisi kirjoittaakin asian tiimoilta. 

Olen hakukoneen kysyntäpuolta testannut tarjoamalla muun muassa ensi kertaa varsinaisesta internetistä löytyvät VAKAVA-kokeen haastatteluvaiheen kysymykset, mikä varmaan asianomaisia kiinnostaa. Mutta siinäkin voi olla se ongelma, että koska sisältöjä ei aiemmin ole netistä löytynyt, niin moni ei niitä arvaa edes etsiä.

Hakukonenäkyvyyden seuraaminen uusien sivustojen kautta onkin kiehtovaa. Esimerkiksi ilmaisia MOOC-kursseja englanniksi etsimällä tulee ekana sivustoja, joilla on esittää +1000 audit-only MOOC-kurssia. Eli kurssit ovat ilmaisia, mitä nyt niiden sisällöistä ja kurssitodistuksesta pitää maksaa, eli kuitenkin maksullisia. Maailmassa kun on oikeasti tyyliin +20-30 ilmaista MOOC-nettikurssia. Kaikki Suomesta.

Mutta kovin kiireistä ei ole hakukonesijoitusten kanssa. Esimerkiksi ekan kuukauden kautta uusia sivustoja ei ole välttämättä ollut mahdollista löytää vielä hakukoneen kautta. Toivottavasti on kuitenkin tulevien kuukausien aikana, kun optimaalisinta olisi, ettei todennäköisiä kävijöitä tarvitsisi hakukoneen sijaan itse jatkuvasti etsiä.

Tietty orgaaninen kysyntä pitäisi luultavasti saavuttaa jokaisen sivuston kohdalla. Vaikka on tietysti mahdollista, että oma visio ja todellinen kävijäkysyntä ei lopulta kohtaakaan. Vaikka itsensä ohella moni muukin, joka ei suoraan tiedosta hyödy, pitäisi sivustoa onnistuneena tietona ja sivustokonseptina.

Monetisointi

Sivustojen monetisointimahdollisuuksia on nyt yhden sivuston käytännön kautta tullut hahmoteltua. Aika vähissä on vaihtoehdot sen suhteen, mikä toimisikin.

Kovin helppoa ei ole löytää ihmisiä kiinnostavaa sisältöä esimerkiksi bannereihin. Moni aihepiiri on osoittautunut ylimarkkinoiduksi. Eikä kauheasti edes maailmanlaajuisesti ole tarjolla bannereihin jotakin sisältöä tai sovellusta, missä olisi kävijällekin hyötynäkökulma. 

Kumppanuusmarkkinoinnissa on myös se huono puoli, että muutoksia ehtoihin tai jopa siihen onko sisältö enää saatavilla voi tulla milloin vaan ja heti. Mikä vaatii, että olet jatkuvasti valmiudessa reagoimaan muutoksiin.

Internetin yleisimmän mainosverkoston automaattisissa mainoksissa ei ole vastaavaa jatkuvan säätämisen vaadetta. Vaan homma pyörii omillaan ja pystyy tarjoamaan käyttäjää kenties kiinnostavaa sisältöä. Myös video- ja muussa animaatiomuodossa, mikä on ihan kiva, kun ei itse tarvitse säätää mitään.

Automaattisten mainosten asettautumiseen ei kuitenkaan täysin voi vaikuttaa. Kun käytettävissä siihen on vain yksi liukukytkin, joka on nyt esimerkiksi ollut 1/4 alimmassa asennossa ja kokeiluna jopa 1/10 asennossa. Sivustontekijän näkökulmasta on huomattavasti kivempi, ettei mainoksia tarvitse miettiä eri kuvaruutujen koon ja jokaisen sivun kannalta erikseen, kuten manuaalisia.

Henkilökohtaisesti olen siis aikalailla automaattisten ratkaisujen kannalla. Kun niissäkin voi säätää käyttäjäkokemusta paremmaksi esimerkiksi ottamalla pois yläosan sulkeutumista vaativat ankkurimainokset, mikä itseänikin häiritsee. Toki vieläkin voi varmaan tulla hyvinkin mielenkiintoisia mainosasetteluja vastaan, niin pitää varmaan seuraavaksi koittaa jotakin 1/20 asetusta liukusäätökytkimessä.

Englanninkielisten sivustojen osalta tarkoitus olisi yrittää vielä kokeilla, jos saisi Amazonin banneri-linkkiä testaukseen. Suomessa ei ole vastaavaa vahvaa yleiskauppaa. Tai ainakaan sellaista, jolla olisi kumppanuusmarkkinointia. Niin olet sitten mitä mieltä tahansa Amazonin Rings of Powerista, niin se olisi lähinnä ainoa, mitä tässä keksii kokeilla.

Maailmallakin on ylitarjontaa käytännössä kaikesta, joten esimerkiksi hyödyllisten sovellusten pariin linkittämisestä ja heille uudesta käyttäjästä voidaan palkita esimerkiksi 0,2 eurolla. Sen oman osuutensa saa ulos vasta, kun on 30 euron edestä suositellut. 

Keväällä iltapäivälehdissä ja TikTokissa sai näkyvyyttä kumppanuusmarkkinointimalli, jolla tienaa kuulemma tonneja. Tekijänsä Suomessa on sittemmin poistunut ainakin TikTokista kai, mutta siinä oli idea, että jos löydät jostain somekurssista tonneja maksavan, niin saat itse tonnin. Mikä ehkä onnistuu, jos on tuttuja ja sukulaisia valmis verkostomarkkinoinnin. Hauskasti siinä piti vielä itse maksaa muutaman kympin kuukausimaksua siitä, että saa itse mainostaa kurssia.

Mutta mitenkään äärimmäisen nopeaa ja helppoa rahaa ei ole tiettävästi missään päin internetiä tarjolla. Ainakaan ellei nyt sisällöntuotantosi ole fanituksen ja muun henkilönpalvonnan kohde. Harvoillepa sekään varmaan toimii, joten nollan rikkomisen yrittäminen on oman kokemukseni mukaan ennemminkin monetisaatiossa se realistinen haaste. Missä voi myös epäonnistua. On varmaan kaikin puolin tervehenkistäkin, ettei seilaa voitosta voittoon tässäkään touhussa.

Kauppis.com

Olen oppijana ollut aina aika rajoittunut sen suhteen, mikä kiinnostaa.  Eli spesialisti, jos asianlaidan haluaa jotenkin kauniimmin sanoa kuin minä todistuksessa muille näyttäytyy.

Valikoivuus näkyy myös siinä, millaisissa valintakokeissa esimerkiksi kokisin itselläni olevan saumaa tehdä piste-eroa muihin hakijoihin. Mikä rajoittuu käytännössä essee- ja monivalintakokeihin. Yhteiskuntatieteellisistä käsitekokeista en ole oikein perustanut. Osin siksi, että turhankin teoreettiset asettelut eivät anna samanlaista viehättyvyyttä kuin jokin, mikä on sovellettavissa tähän todellisuuteen.

Kokeilin esimerkiksi oikeustieteen valintakirjoja siihen asti kunnes päästiin oikeusteoriaan, jolloin noin sivulla oli selvää, että en pysty edes lukemaan tätä. Kun se on niin teoreettista. Oikeushistorian osuus oli vielä luettavissa, kun siinä oli yhä inhimillistäkin vaikutetta tallella.

Angloamerikkalainen common law ehkä vielä menisi. Tai ainakin innolla seurasin eräiden pelifirmojen kiistelyä PDF-dokumenttien välityksellä oikeudessa. Siellä kun osataan homma pitää mielenkiintoisena, eikä oikeuskaan sijoitu pelkästään omaan teoriomaailmaansa, kuten koto-Suomessa.

Käännyinkin seuraavaksi talouden suuntaan. Siinäkin taloustiede on osoittautui turhan teoriakeskeiseksi, mutta taloustiedon osuus oli itse asiassa yllättäen hyvinkin ymmärrettävää ja mielenkiintoista. 

Taloustiedon tiivistelmä

Taloustiedosta kiinnostuneille on nyt internetissä interaktiivinen sanahakutiivistelmä lukion taloustiedon oppikirjoista Kauppis.comin muodossa.

Kauppis.com

Taloudessa onkin etu siinä moneen oppiaineeseen verrattuna, että siitä tuotetaan jatkuvasti oppia ja ilmiöitä selittävää tietoa internetiin. Jolloin sitä voi opiskella harrastuksenomaisesti, mikä on minusta huomattavasti kivempi tapa opiskella uutta tietoa kuin käsitemääritelmien ulkoaopettelu. 

Kauppiksen monivalintakoekaan ei vaadi, että osaat ja toistat niitä määritelmiä sellaisenaan, vaan pitää jatkuvasti ajatella ja soveltaa, niin se on varmaan nykymuotoisista valintakokeista suosikkini. Puhdas esseekoe olisi myös kiva, kun kiehtova, jollain tasolla sovellettavissa oleva tieto ja esseeajattelu ovat koulussa olleet lähinnä ylipäätään mitään, mikä kiinnostaa.

Sivuston leviämisen osalta ollaan vaan valitettavasti aika paljon hakukoneen armoilla. Kun kauppiksesta kiinnostuneille ei ole varsinaisesti valmiita somehakusanoja tai kuin pari pientä yhteisöä, niin saa nyt nähdä löytääkö sille sivustolle kukaan ikinä. Vai jäikö sivuston kontribuutioksi sivustoverkostolle uuden etusivupohjan malli.

Free MOOCs

Tällä sivustolla oli alun perin kategoria helpoimmille englanninkielisille kursseille englanniksi. Minkä poistin, kun tietoturvaselostusten ja navigaation kannalta olisi mennyt aika vaikeaksi.

Free MOOCs

Ilmaisiin englanninkielisiin nettikursseihin keskittyvä Free MOOCs on nyt avattu sisarsivustona. Valikoima on hahmoteltu teemoittain helppouden ohella. Uutuutena ovat ilmaiset, ei-opintopisteelliset nettikurssit. 

FreeMOOCs.com

Se toimi kuitenkin pohjana uudelle kansainväliselle sivustolle. Joka auttaa esimerkiksi ehkäpä vaihto-opiskelijoita. Tai häntä, joka haluaa tietoa oikeasti ilmaisista nettikursseista ja muista opiskelumahdollisuuksista. Tarjontaa ei nyt aivan rajattomasti ole ilmaiseksi. Vaikka moni taho tykkää mainostaa ilmaisia MOOCejaan, joiden sisällöistä ja sertifikaateista pitää kuitenkin todellisuudessa maksaa...

 Maailman laajin tarjonta ilmaisista nettikursseista onkin yllättäen suomeksi. Siinä olisi korkeakouluillamme valmis markkinarako, jonka kysyntään ei kukaan muu edes yritä vastata. Jos haluaisi oikeasti ilmaisia MOOC-nettikursseja ECTS-kelpoisilla opintopisteillä tarjota myös englanninkielisinä, niin minkäänlaista kilpailua ei ole. Ilmaisesta opiskelusta kiinnostuneita käyttäjiä olisi valmiiksi jo miljoonia.

Touhua voisi monetisoida, kuten mediaa ja somea eli mainoksilla. Tai myymällä siinä suuremman käyttäjävirran sivussa maksukursseja.

Suomessa valitettavasti avointen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloitteesta nettikurssien tulevaisuus on myös todennäköisesti maksukursseissa, jos Twitter-seurantaan on luottaminen. Olen yrittänyt siellä herroille nostaa esiin vaihtoehtoa, että mitäpä jos tämä ilmaispuolen myös monetisoitavissa oleva kortti katsottaisiin, mutta ilmeisesti ainoa kuviteltavissa oleva tapa rahoittaa kurssien tekoa ja ylläpitoa on yhteisellä pussilla käynti sekä käyttäjien suora rahastaminen.

Sivuston väriteemassa ensimmäinen ajatus oli tehdä avaruus- ja yö-teema, mikä osuisi yhteen myös tämän innoittajasivustonsa teemaan. Mutta värisävyjen kanssa oli taas tullut säädettyä aivan liian kauan. Mikä on aika vaikeaa, kun tietokoneen ruudulla ja puhelimen näytöllä värit näyttäytyvät hyvin erilaisina. Niin tulikin hillitympi värimaailma.

Uutuutena tässäkin uudessa sivustossa on animoidut taustakuvat. Kun nykyään niitäkin voi kevyessä muodossa esittää, niin kokeillaanpa

Tyhjyys

Opiskelusivutrilogian valmistuttua oli hetken aikaa hyvinkin vallitseva tyhjyyden tunne. Mitä sai osin liikuntaharrastuksiin purettua, vaikka ei nekään vertaudu aivan siihen, että kymmenisen tuntia putkeen teet intensiivisesti nettisivua. Mutta kirjasin jo muistiinpanojen kärkeen "kolmen hyötynettisivuston teko ja sitten katsoo uutta". 

Todella vaikeaksi menee uusien sivustojen kannalta, jos niille ei ohjaudu käyttäjiä orgaanisesti. Enkä nyt haluaisi väkisinkään tuoda somealustoilla sivustoa esiin, kun hyvän sivuston pitäisi pystyä itseään edustamaan internetissä.

Mutta katsotaanpa ja kerätäänpä kokemuksia rauhassa.  Ensikuukauden jäljiltä tilanne on kuitenkin taas sama kuin tämän sivuston kanssa, että ekan kävijäpiikin jäljiltä ei ole mitään varmuutta siitä kannattaako domainia edes uusia seuraavalle toimintavuodelle.

Sivustoideat

Tein kivat sivustopohjat lisäksi parille muullekin verkkosivustolle, mutta niissä ei loppupeleissä välttämättä aivan se sisältö riittänyt, että kehtaisi internetiin laittaa edustamaan nettisivuverkostoa. Eikä vielä ole kokemusta siitä leviääkö uusi nettisivusto hakukoneen avulla, niin en vielä tiedä kannattaako ylipäätään nettisivuja tehdä. Kun ei ole mitenkään mahtava asetelma, jos kädestä pitäen pitäisi hakea jokainen käyttäjä sivustolle.

Olen yrittänyt opiskelu- tai sivustotekotauoillani aktivoitua Twitterissä, Instagramissa ja TikTokissa. Mutta ei se mitään mahtavaa ajanvietettä ole vaan tunteja vaativaa milteipä työtä edustaa somealustoilla, niin ehkäpä täällä avoimen internetin puolella on helpompaa tavoittaa tiedosta todennäköisesti kiinnostuneita.

Lisäksi oli vielä parisen sivustoa mietinnässä, joissa oli sellainen sisältöidea. Mikä itseänikin kiinnostaa, joka on aika keskeinen osa ideaa nettisivustoksi. Kun on aika tervanjuontia yrittää kirjoittaa jostakin, mistä ei tiedä mitään tai mikä ei kiinnostaa. Ehkä jonain päivänä. Toisaalta on taas hyvä, että näissä kuukausien mietinnöissä sivustoideoista tulee ajan myötä myös itseltäkin vasta-argumentteja, miksi jokin ei toimisi.

Free MOOCs

Ilmaisiin englanninkielisiin nettikursseihin keskittyvä Free MOOCs on nyt avattu sisarsivustona. Valikoima on hahmoteltu teemoittain helppouden ohella. Uutuutena ovat ilmaiset, ei-opintopisteelliset nettikurssit. 

FreeMOOCs.com

Taloustiedon tiivistelmä

Taloustiedosta kiinnostuneille on nyt internetissä interaktiivinen sanahakutiivistelmä lukion taloustiedon oppikirjoista Kauppis.comin muodossa.

Kauppis.com